Olen palaneen puun jäte

Olen palaneen puun jäte
autiolla maalla
vain runko ja oksa jäljellä
käryän vielä
äsken oli ympärilläni metsä
niin paljon puita
nyt kaikki on poissa
maa käryää yhä

mikä on osani
jäänkö tähän yksin
autiolle paikalle
odottamaan
että minutkin tuhotaan
poistetaan

olenko sisältäni aivan ontto
en osaa enää rakastaa
viha on paljon helpompaa
sillä kaikki tuhotaan
vain sitä olen kokenut
vihaksi kokonaan muuttunut
jollaista ennen en edes tuntenut

ilta tulee
alkaa hämärtää
sade yllättää
maan kostuttaa
joku lähestyy
tuleeko runkoni kaatamaan
vai vielä paloa sammuttamaan
vieläkö elää saan

nyt kun tajuan
kaiken muun ympäriltäni katoavan
kuollutta aina olevan
mitä elää kannattaa
kuoleminen olisi paljon helpompaa
kun näin yksin elää saa
ei voi kukaan parantaa

sielu kituu yhä vaan
rakkauden tautia sairastaa
silmujako rungostani puhkeaa
niitäkö tulee tämä joku katsomaan
ehkei runkoani vielä kaadakaan
jättääkö paikalleen kasvamaan
vai hiljaa palamaan
koska tajuaa
palanutta puuta voi vain hän rakastaa
palon sammuttaa

jotakin on tehtävä
kun alussa on uusi elämä
joskus syntyvä
kerran vielä päättyvä

​1998 / 06.11.2015